Eläimet tarvitsevat vettä ja suojaa

Eläimet tarvitsevat vettä ja suojaa

Helleputki on ollut kolmanneksi pisin yli 50 vuoteen. Ilmatieteen laitoksen havainnot ulottuvat vuoteen 1959. 

Pisin helleputki oli vuonna 1973, jolloin hellettä oli 38 päivää. Vuonna 1988 helle puolestaan jatkui 33 päivän ajan.

Tämän kesän helleputken aikana olemme myös kuulleet tiedotteita tukalasta helteestä. Tukala helle tarkoittaa sitä, että päivän ylin lämpö on ainakin 27 astetta ja yön alin vähintään 14 astetta.

Helteinen sää on rasitus myös kaikille tuotantoeläimille. Kaikista herkimpiä helteelle ovat imettävät emakot eli äitisiat. Kuuman sään vaikutuksia voidaan kuitenkin hillitä oikeilla toimenpiteillä.

Lehmä on kuitenkin hyvin hellettä kestävä eläin. Kuumana kesäpäivänä lehmä voi juoda 150 litraa vettä.

Monilla maatiloilla lehmät ovatkin olleet päivän navetoissa ja ulkoilleet ja laiduntaneet yöllä. 

MTT:n vanhemman tutkijan Auvo Sairasen mukaan kuu ei polta.

- Kun lehmät ovat yön laitumella, navetta ehtii jäähtyä, sanoo Sairanen. 

Kerro kuvin maaseudustasi!

Mikä on mielestäsi parasta maaseudussa? Mille tulevaisuuden maaseutu näyttää?

Farm Experience-hanke järjestää valokuvauskilpailun Seinäjoen seutukunnan nuorille. Kilpailuun voivat osallistua vuosina 1998-2001 syntyneet nuoret Ilmajoen, Jalasjärven, Kurikan ja Seinäjoen alueelta.

Kilpailussa palkitaan kunnittain parhaat kuvaajat. Valokuvista koostetaan näyttely syksyn 2014 aikana.

Kilpailuun voi osallistua 1-3 valokuvalla. Valokuvat tulee toimittaa sähköisesti 15.09.2014 mennessä jpg-muodossa osoitteeseen: Nappaa.Kuva@seamk.fi.

Valokuvia voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin, esimerkiksi kilpailua koskeviin lehtijulkaisuihin. Tästä ilmoitetaan kuitenkin erikseen kuvaajille. 

Mukaan tulee liittää kuvaajan yhteystiedot, ikä ja kommentti kuvasta. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Lehmät laskettiin laitumelle

Lehmät laskettiin laitumelle

Kevään kääntyminen toukokuuhun merkitsee monille lehmille laidunkauden alkamista. Ilmajoen koulutilan lehmät kirmasivat ensimmäisen kerran laitumelle 17. toukokuuta.

Laiduntaminen antaa lehmille mahdollisuuden lajinmukaiselle käyttäytymiselle. Lisäksi laiduntaminen parantaa muun muassa lehmän jalkaterveyttä. 

Kesällä kokoaikaisesti laiduntavat lehmät saavat suurimman osan ravinnostaan suoraan pellosta. Lisäksi lypsyn aikaan navetassa tarjoillaan lehmille täydennysrehua, joka pitää sisällään energiaa, valkuaista ja kivennäisiä. 

Erityisesti kesän lämpiminä päivinä vesi on lehmälle yhtä tärkeää kuin laadukas ravinto. Helteellä vedenkulutus kasvaa. Kuumana kesäpäivänä lehmä saattaa juoda jopa 150 litraa vettä.

Missä lehmä asuu ja miten voi valmistetaan?

 

Näihin kysymyksiin vastaa Farm Experience-hanke, jonka tavoitteena on kartuttaa lasten ja nuorten tietoa maataloudesta ja ruoan matkasta lautaselle sekä edistää vuoropuhelua ruoantuottajien ja kuluttajien kesken.

Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden ostopäätösten tekijöitä. Lisäämällä kotimaisen ruoan arvostusta jo nuorella iällä, on todennäköisempää, että 15 vuoden kuluttua tämän päivän lapset valitsevat kaupan hyllyltä lähimaidon ulkomaalaisen maidon sijaan.

Hankkeen kohderyhmänä ovat Ilmajoen, Jalasjärven, Kurikan ja Seinäjoen peruskoululaiset. Hankkeen aikana viidellä alakoululla toimii kerho, joissa perehdytään ruoantuotantoon, tuotantoeläinten hyvinvointiin ja ympäristöasioihin.

Kerhokouluja ovat Keski-Nurmon ja Toukolanpuiston koulut Seinäjoella, Säntin koulu Kurikassa, Ilomäen koulu Ilmajoella ja Hirvijärven koulu Jalasjärvellä.

Projektikoordinaattori vierailee Liiverin alueen peruskouluissa esittelemässä nykyaikaista maataloutta ja ruoantuotantoa. Oppilasryhmät voivat myös vierailla Ilmajoen koulutilalla projektikoordinaattorin johdolla.

Hanke tuottaa materiaaleja osallistuvien koulujen käyttöön. Materiaalit ovat hyödynnettävissä myös hankkeen päätyttyä. Kuluttajien ja tuottajien välisen vuoropuhelun kautta pyritään turvaamaan välillisesti myös muita maaseudun palveluita. Elinvoimainen maaseutu on yhteinen asia.

Hanketta hallinnoi Seinäjoen ammattikorkeakoulun elintarvike- ja maatalouden yksikkö.